Sinä yönä en saanut unta. Muistot siitä mitä koimme, rakkaus ja ikävä vierivät palavasti mieleeni. Tuoksu ja hetki. Kuinka saatoinkaan silloin kokea että se on totta. Unelmaa.
Miksi ikävöin häntä, vaikka tiedän hänet. Miksi kaipaan ihmistä, joka ei ole hyväksi minulle. Mikä hänessä ihmisenä tekee minun arvoiseni? Olenko unelmani vanki?
Tuntuu, etten voi koskaan unohtaa rakkauttani sinuun. Olenko menettänyt elämäni rakkauden menettäessäni sinut?

Mikä on järjen ja tunteen ero? Tunnen kuinka kuunvalo ohjaa minua valaisemaan omia tuntemuksiani. Tunnen kuinka muistot meistä seuraavat jokaista hengitystäni. Kuinka saatoin sen olevan totta?